Mikä puhelimeen puhumisessa pelottaa?

Yllättävän moni aikuinenkin ihminen on kokenut ainakin toisinaan ahdistusta joutuessaan vastaamaan puhelimeen tai soittamaan. Toisaalta se on omituista, sillä puhelin on erittäin kätevä väline asioiden hoitamiseen ja yhteydenpitoon. Mutta tilastotkin kertovat, että me suomalaiset olemme enemmänkin tekstiviestikansaa. Emme siis ilahdu, kun puhelin soi, emmekä aina vastaa. Mutta mikä avuksi, jos puhelimen soidessa päällimmäinen tunne onkin lähinnä ahdistus?

Kriisitilanteissa ahdistus leviää

Puheluista ahdistuminen on ymmärrettävää erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Jos läheinen ihminen on sairaalassa, kuulet itse tutkimustuloksia sairauteen liittyen tai entinen puoliso ahdistaa. Mikäli soittaminen ja puhelimeen vastaaminen pelottaa normaalissa arjessakin, psykologi Teemu Ollikaisen mukaan takana on jotain muuta pelottavaa tai ahdistavaa. Tässä tapauksessa puhelin ei ehkä olekaan ongelma, vaan viaton välikappale. Alkusyy voi olla esimerkiksi sosiaalinen epävarmuus tai tilanne, jossa ihmiselle on kertynyt liikaa psyykkistä kuormaa.

Ihmissuhteiden vaikeudet voivat heijastua pelkona puheluita kohtaan

Ollikaisen mukaan vaikeudet liittyvät usein ihmissuhteisiin ja tulevat ilmi silloin, kun näemme hänen soittavan tai meidän pitäisi itse soittaa hänelle. Toimivien ihmissuhteiden kohdalla toiselle soittaminen on hyvä tapa muistuttaa itsestään ja kertoa myös toiselle hänen olevan tärkeä. Tämä vahvistaa kahden ihmisen välistä suhdetta. Mutta silloin kun haluamme vältellä kontaktia syystä toisesta, jätämme vastaamatta puhelimeen. Emme halua kuulla huonoja uutisia, hankalia kysymyksiä tai pyyntöjä, joista emme kuitenkaan osaisi kieltäytyä. Kun jätämme tällöin vastaamatta puhelimeen, meidän ei tarvitse kohdata omaa epävarmuuttamme tai epämiellyttäviä tunteita, kuten vihaa, surua tai pettymystä. Selvää kuitenkin on, että välttely ei pidemmän päälle auta, eikä sen avulla pääse eroon todellisista ongelmista.

Jos elämäntilanne tai työ on muutenkin stressaava, saattaa puhelimen soiminen ärsyttää toden teolla. Pirinästä tulee tunne, että jälleen minulta vaaditaan jotain, vaikka aikaa tai voimavaroja ei ole. Puhelimen soiminen katkaisee takuuvarmasti myös keskittymisen sen hetkiseen tehtävään. Vaikka puhelimen laittaisi äänettömällä, jää puhelusta kuitenkin merkintä, joka vaatii meitä reagoimaan.

Toisen häiritseminen tuntuu epämiellyttävältä

Luonteeltaan hiljaista ja arkaa ihmistä saattavat ahdistaa esimerkiksi kaikki sellaiset puhelut, joissa joutuu soittamaan ja pyytämään toiselta jotain. Hän voi kokea tämän epämiellyttäväksi itsensä tyrkyttämiseksi ja ahdistus kasvaa kun pitäisi ottaa puhelin käteen ja soittaa. Epävarmuutta lisää se, ettei etukäteen voi tietää miten toinen pyyntöön suhtautuu. Puhelimessa tilanne on vielä hankalampi, kun ei pääse lukemaan toisen sanattomia viestejä, ilmeitä ja eleitä. Tavallisesti sanaton viestintä tuo meille keskustelussa tärkeää lisätietoa ja auttaa ymmärtämään toinen toisiamme. Jos ihminen pelkää torjutuksi tulemista, hän ei luultavasti halua soittaa ihmiselle, joka vaikuttaa aina kiireiseltä. Matkapuhelinten aikana emme voi edes olla varmoja, missä tilanteessa puhelun vastaanottaja sillä hetkellä on ja tämä saattaa helposti lisätä epävarmuutta.

Fobiaksikin kehittynyttä pelkoa voi helpottaa etsimällä ahdistuksen syitä

Soittamista tai puheluun vastaamista kohtaan voi kehittyä todellinen fobia eli hallitsematon pelko. Ollikaisen mukaan puhelinkammo on paljon luultua yleisempää, mutta siitä ei juuri puhuta. Hän selittää, että näissäkin tapauksissa syy pelkoon on jossain aivan muualla, mutta se ottaa puhelimen muodon. Pelko saattaa tehdä arjesta paljon monimutkaisempaa, jos asioita ei saa nopeasti puhelimitse hoidettua. Ollikainen muistuttaa, että selittämättömään pelkoon liittyy aina jotain, mitä ihminen ei itse näe. Asiaa voi avata miettimällä, mitä uskomuksia tai automaattisia, negatiivisia ajatuksia puhelimen soiminen herättää. Keskustelemalla asiasta jonkun kanssa, saattaa päästä paremmin käsiksi siihen, mistä ahdistus todella johtuu.