Mikroilmeet osa 3

Mikroilmeistä tunnetuimmat ovat seitsemän universaalia mikroilmettä, joita on suhteellisen helppo lähteä tulkitsemaan vaikka ei olisikaan ammattilainen. Hyvä tapa alkaa opettelemaan mikroilmeitä on katsoa pitkiä keskusteluja ja muun muassa poliisi, pelastus ja lentokenttä tullin sarjoissa on kuvattu paljon tilanteita, mistä voi olla helppoa bongailla noita ilmeitä. Tässä lyhyesti perusteet mikroilmeistä. Lisää voi löytää muun muassa erilaisista suomen ja englanninkielisistä videoista. Raul Soisalon julkaisemasta videosta voi opetella tulkitsemaan mikroilmeitä.

Mikroilmeiden tulkinnasta apua kanssaihmisten ymmärtämiseen

Mikroilmeiden tulkinta tuo ymmärtämistä kanssaihmisestä ja voi vaikuttaa osaltaan vuorovaikutukseen vaikeassa tilanteessa. Omaan kehonkieleen tutustuminen kannattaa ja sen avulla voi saada paremmin selville ihmisten tarpeet psykologisesti. Ihmisen motivaattoreita on helpompi havaita ja sen avulla voidaan ohjata ihmisen toimintaa. Sanaton viestintä ja sen ymmärrys yhdistettynä mikroilmeiden tulkintaan ja paraverbaaliseen viestintään eli äänen sävyjen analysointiin, intonaatioihin, sanan painoihin ja lauseen painotuksiin tuovat apukeinoja vuorovaikutustilanteisiin. Tällaisten kykyjen opiskelulla viestisi menee paremmin perille, stressitaso laskee ja intuitiivinen toiminta ja päättelykyky kasvaa. Mikroilmeet ja eleet tuovat johtamiseen uuden aspektin ja voit paremmin vaikuttaa tuottavuuteen, henkilöstön hyvinvointiin ja sisäisien

Yleisimmät mikroilmeet

Vihaan liittyy paljon selkeää elehdintää ja tunnistettavia ilmeitä. Vihaan liitetty mikroilme tunnistetaan kasvojen yläosasta. Vihastuessaan ihmisen kulmien liike viestii vihastumisen tunteesta. Kulmat menevät ruttuun. Suu saattaa aueta hieman ja hampaat paljastua. Huulet pingottuvat. Ihmisen leuka työntyy eteenpäin uhmakkaasti. Tämä liike saatetaan myös yhdistää hämmennykseen, mutta tulkinnasta on usein vihan tunnereaktiosta johtuva mikroilme. Pelon mikroilmeeseen liittyy hyvin vahvasti silmät. Tunteessamme pelkoa, haluamme vahvistaa näköaistimme mahdollisimman paljon. Jos ihminen kokee olevansa vaarassa, aisteista näkö ja kuuloaisti vahvistuu. Kun haluamme käyttää näköaistiamme vahvasti, silmät yleensä avautuvat normaalia enemmän. Leukamme rentoutuu ja suu on usein auki. Tämä liike perustuu vaistoihin myös yhtälailla kuin näköaistin mukainen silmien avautuminen. Näin pystymme tarvittaessa huutamaan tai hengittämään tiheämmin. Ilo näkyy ryppyinä silmäkulmissa ja silmiä siristetään. Jos ilon tunne ei ole aito vaan esitetty, näitä rypistyksiä ei tule. Silmien alle ilmestyvät rypyt kertovat myös ilon tunteista samoin kuin hymy. Hymyn määrä ja se näkyykö hampaat vai ei, on riippuvainen siitä kuinka vahva tunne on. Halveksunnan mikroilmeessä kasvojen yläosassa voi tapahtua paljon erilaisia eleitä, joten huomio tulisi keskittää silloin suun ilmeikkyyteen. Halveksunnan tunteessa ilme on erikoinen, suu pieli nousee toisesta puolesta ylös ja toinen puoli taasen saattaa nousta puolikkaaseen hymyyn. Yllättyneisyyden mikroilmeeseen kuuluu yleisesti kohoavat kulmakarvat ja avonaiset silmät. Surun mikroilmeet ovat usein kaikista mikroilmeistä hankalimmat teeskennellä. Kulmat laskeutuvat alas ja yhtyvät samaan linjaan kulmakarvojen keskikohdasta. Surullinen suu kaartuu alaspäin. Inhossa ylähuuli saattaa kohota niin paljon, että hampaat näkyvät sekä nenä nyrpistyä.

Mikroilmeiden antamat kuvat ovat suhteellisen helppoja tulkita jos ilmeet olisivat jatkuvia tai pitkäkestoisia mutta piilotetuissa, joko tahallisesti tai tahattomasti ei suoranaisesti esillä olevat tunteet heijastuvat ilmeistä vain alle sekunnin kymmenesosan verran. Tämä tuo haasteen mikroilmeiden tulkintaan ja tulkintaan on annettava täysi keskittyminen. Ilmeitä ja eleitä voi myös harjoitella ja tutkiskella vaikkapa oman peilikuvan avulla ja erilaisista videoista. Mikroilmeitä voi alkaa havaitsemaan myös ihan päivittäisessä elämisessä ja olemisessa. Mikroilmeitä esiintyy kuitenkin jatkuvasti ja lähes jokaisessa keskustelussa on mahdollisuus niiden havaitsemiseen jos keskittymiskyky on yllä ja keskustelukumppaniin on suora näköyhteys. Mitä intensiivisemmin pääset tutustumaan toisen ihmisen kasvoihin keskustelun aikana sen paremmin pääset tulkitsemaan myös mikroilmeitä.