Mitkä Ovat Todellisuudessa Ihmisen Perusaistit

Perusaistit ovat kautta aikain olleet kuuloaisti, tuntoaisti, näköaisti, makuaisti ja hajuaisti. Näiden lisäksi meillä on kuitenkin vielä monia eri aisteja, jotka ovat tieteen avulla todistettu vaikuttavan aivan yhtä paljon aivojemme aistiärsykkeisiin kuin perinteiset tunnetummat aistimme. Tämä tutkimustulos ja nämä löydökset ohjaavat ihmiset ymmärtämään omia kehojamme, tunteitamme ja ajatuksiamme paremmin sekä löytämään hyvät kommunikointi väylät omaan kehoomme ja sen reaktioihin.

Aistit

Uusi aisti, mikä on löydetty on nimeltänsä sähkömagneettinen aisti. On epäilty lintujen käyttävän maan ytimen sähkömagneettista kenttää suunnistamiseensa, mutta löydöstä ei ole vielä todistettu. Magneettikentän vaikutusta ihmisen aivoihin on kuitenkin jo tieteellisesti tutkittu ja tultu testien jälkeen siihen tulokseen, että magneettikenttä vaikuttaa ja on yksi aisteistamme sillä muun muassa yhdessä testissä huomattiin, että aivoaaltojen muoto hävisi. Tämä tarkoittaa sitä, että koehenkilöiden aivot todella käsittelivät aistiärsykkeitä. Toinen löydetty aisti on tasapainoaisti. Sen olemassa olo on ollut selkää aina, mutta se, että se laskettaisiin yhdeksi vaikuttavammaksi aistiksemme on uusi tieto. Asentotajuksi kutsuttu järjestelmä on monimutkainen ja fyysinen aistikokonaisuus. Korvien hermoratajärjestelmä pyrkii siihen, että aivot tietävät jatkuvasti yhdessä kuulo- ja näköaistin sekä tuntoaistin kautta mikä osa kehosta liikkuu ja miten. Pään asentoa aistii niin näköaisti kuin tasapainoaistikin. Aika-aisti on todellisuudessa yhden hermosoluryhmän aikaansaama. Sitä kutsutaan nimellä suprakiasmaattinen tumake. Sen toiminta on kiinni siitä, miten paljon ja minkälaista valoa verkkokalvoihimme osuu. Tässä tumakkeessa on melatoniini nimistä hormonia joka tunnetaan uni-hormonina. Tämän toimintaa säätelevä tumake siis vapauttaa hormonia illan hämärtyessä, jotta nukahtaminen voi alkaa. On siis erityisen helppo saada tämä aisti sekaisin, jolloin kehon hormonitasapaino häiriintyy ja muun muassa unen saaminen tai unirytmin tasoittuminen on vaikeaa. Varsinkin Suomessa neljän vuoden ajan ja talven pimeyden päivien sekä kesä valoisten öiden vaikutus on suuri ja tumakkeen toiminnan ylläpitämiseksi olisi hyvä varmistaa öisin hämärän saaminen ja päivisin esimerkiksi kirkasvalon käyttö talvella.

Liikeaisti

Liikeaisti on mielenkiintoinen aistimme, se toimii jatkuvasti ja suorittaa monimutkaisia liikesarjoja pitkin päivää. Sitä voi opettaa suhteellisen helposti ja se vaikuttaa lähes kaikkeen tekemiseemme. Automaattisia liikeaistin toimittamia liikkeitä ovat muun muassa sydämen sykkiminen ja hengittäminen. Nämä normaali tilanteessa tapahtuvat itsestään. Liikeaisti toimii sujuvasti yhteistyössä tasapainoaistin kanssa. Lihaksisto, jänteet, korvan kaikki hermopäätteet ja tasapainoaistimet kaikki toimivat liikeaistin reseptoreina. Jopa ihon kaikki hermopäätteet. Niiden puristuminen ja venyminen kertoo liikeaistille tärkeitä asioita jatkuvasti. Keho kokonaisuudessa on niin monimutkainen kokonaisuus, että on jopa vieläkin mahdotonta tuntea sen kaikki hermotoiminnat, mutkikkaat aistien yhteistulokset ja tieteellä tulee riittää aina tutkittavaa tässä uskomattomassa kokonaisuudessa. Yksi aisteista vaatii vielä yksityiskohtaisempaa käsittelyä ja se onkin todella jännä sellainen. Se on kutina-aisti. Tämä on osa tuntoaistia. Kutina aistin tarkoitus on varoittaa kehoa uhkaavasta terveydentilasta. Ulkoloisten tai vaikkapa punkin aiheuttama kutina on siis kehon tuntoaistin keino kiinnittää aivojen huomio puremakohtaan tai kutinaan. Verenhyytymistä estäviä aineita vapautuu muun muassa hyttysen piston aiheuttamassa kohdassa iholla ja tähän reagoivat kehon valkosolut tuottamalla kohtaan histamiinia. Histamiini on se aine, joka laukaisee kutinareaktion. Muita kehon aisteja ovat lämpötila-aisti, kipuaisti ja nälkäaisti, jotka kaikki ovat tehty ihmiselle varoittamaan terveydellisistä uhkista ja suojelemaan kehoamme. Ilman aistejamme, emme tuntisi nälkää tai kipua polttaessamme sormemme tulessa, emme aistisi tasapainomme heittelyä, jolloin kaatumisen mahdollisuus kasvaa. Emme näkisi, tuntisi, kokisi tai havaitsisi mahdollisia vaara-tilanteita ja kehomme erilaisia reaktioita. Aistimme pitävät meidät elossa.

Liikeaisti