Propaganda vaikuttaa vaikkei sitä tiedostaisi

Kun ihminen yrittää tiedostaen vaikuttaa toisen ihmisen mielipiteisiin, sekä manipuloida tämän uskoa, asenteita tai tekoja, on kyse propagandasta. Se on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, mitä ei läheskään aina tiedosta vastaanottavansa. Esimerkiksi kylmästä sodasta jäänyt elokuvanormi, että Yhdysvaltalaiset sotilaat ovat aina hyviä, ja Neuvostoliittolaiset (nykyään Venäläiset) aina pahoja, on tietynlaista propagandaa. Muun muassa Natsi-Saksa sekä kommunistinen Neuvostoliitto rakennettiin erittäin systemaattisen propagandakoneiston avulla. Ne valikoivat esittämänsä tiedot ja argumentit parhaimmaksi katsomallaan tavalla, usein vääristellen niitä tai jättäen oleellista tietoa pois. Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat parasta maailmalle, eikä sitä ollut syytä epäillä.

Propaganda tekniikoita

Vuonna 1937 Yhdysvalloissa perustettu Institute of Propaganda Analysis määritteli propagandan seitsemän perusvälinettä, jotka ovat nimittely, kimalteleva yleistys, siirräntä, todistus, ”tavallinen kansa”, korttien pinoaminen sekä kelkkaan hyppääminen. Nimittelyllä vastustettava henkilö tai ajatus yhdistetään kansankieliseen symboliin. Näin propagandan kohteet alkavat tuomita henkilöä tai ajatusta pelkästään kielteisen sanan pohjalta, tutustumatta todisteisiin. Esimerkiksi sanomalla ”Jukka on rasisti” tai ”Liisa on pummi” luodaan automaattisesti kielteinen kuva Jukasta ja Liisasta. Vastapuoleisesti positiiviset asiat pyritään yhdistämään alitajunteisesti myönteisiin käsitteisiin. ”Tein sen koska rakastan sinua” tai ”Isänmaa tarvitsee sinua” lauseet pyrkivät vetoamaan ihmisen positiivisiin tunteisiin. Tätä vaikuttamisen keinoa kutsutaan kimaltelevaksi yleistykseksi. Mikäli ikäviä asioita yritetään pehmittää käyttämällä erilaisia kiertoilmauksia, on kyseessä myös propagandan vaikutusväline. Kiertoilmauksia käytetään usein esimerkiksi sotaa puolustavassa propagandassa. Siirrännässä yleisön arvostama auktoriteetti tai prestiisi siirretään alitajuntaisesti johonkin yleisön hyväksymään asiaan, kuten kirkkoon, kansakuntaan tai yleiseen mielipiteeseen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen armeija teki itsestään ystävällisen ja isänmaallisen ”Setä Samuli” (eng. Uncle Sam) värvätäkseen miehiä armeijaan ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Myös lääkäriksi pukeutuneet näyttelijät ovat siirrännäisiä. Lääkärin  vaatteet tuovat heidän sanoilleen painoa. Myös suoranaisia julkkiksia pyritään propagandassa käyttämään hyväksi. Vaikka julkkiksilla on harvoin varsinaista asiantuntemusta aiheesta, on heidän sanallaan huomattavan iso arvo tavalliselle kansalle. Myös väärät lainaukset ovat propagandaa. Joku voisi liittää Einsteinin kuvaan tekstin ”Sota on joskus välttämätön”, mikä toisi sanoille huomattavasti painoarvoa, mikäli ihmiset todella uskoisivat Einsteinin sanoneen joskus niin.

 

Poliittisissa vaaleissa käytetään usein neljää jäljellä olevaa propaganda tekniikkaa: tavallinen kansa, korttien pinoaminen, kelkkaan hyppääminen sekä pelko. Tavallisen kansan tekniikassa ehdokas pyrkii luomaan itsestään mielikuvan tavallisena kansalaisena. Näin häneen on helpompi samaistua, ja hänen ajama ideologiansa tuntuu kansanomaiselta. Korttien pinoamisella taas tarkoitetaan sitä, että asiasta päätetään kertoa vain itseään hyödyntävät asiat. Esimerkiksi mikäli luvataan laittaa lisää rahaa vanhustenhuoltoon, täytyy todennäköisesti verotusta kiristää entisestään. Pelolla markkinoinnissa luodaan jostain asiasta pelottava, ja uhkaillaan katastrofilla, mikäli häntä ei valita vaaleissa.

Propagandaa Neuvostoliitossa

 

Neuvostoliitossa oli kenties maailman vaikutusvaltaisin propagandakoneisto. Se valjasti käyttöönsä muun muassa taiteen, ja ryhtyi ohjailemaan taiteilijoita ja taidetta haluamaansa suuntaan. Näin syntyi uusi tyylisuunta sosialistinen realismi, jonka perusosia ovat kansanomaisuus, perinteisyys sekä positiivinen sankarillisuus. Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 monet taiteilijat olivat vallankumouksen kannattajia, ja heidät valjastettiin rakentamaan proletariaatin diktatuuria. Tuolloin valtaosa kansasta ei osannut lukea eikä kirjoittaa, joten taiteilijoiden yksinkertaiset julisteet olivat ainoa keino levittää tietoa kansalle. Näin levitettiin esimerkiksi uusia arvoja. Vuoteen 1922 saakka useimpien venäläisten koteja koristivat erilaiset ikoninurkkaukset. Nyt kuvat ikoneista vaihdettiin kuviin vallankumouksen johtajasta Leninistä. Muutama vuosi myöhemmin Stalin valtasi asemansa Neuvostoliiton johtajana, mikä valjasti Stalin-kultin pääosaksi musiikkiin, elokuviin, kirjallisuuteen sekä kuvataiteeseen. Kun osa Neuvostoliittoa kärsi nälänhädästä, kuvattiin Stalin maalauksissa aina notkuvien pöytien äärestä tarkastelemassa kolhoosien runsasta satoa. 1934  Neuvostoliiton kirjailijaliiton kokouksessa kokousjohtaja kirjailija Maxim Gorgi sekä Leningradin kommunistisen puolueen johtaja Andrei Ždanov julistivat ainoaksi sallituksi taiteen tyylisuunnaksi sosialistisen realismin. Vuonna 1944 Stalin käskee kirjailija Sergei Mihailkovia kirjoittamaan sanat uuteen kansallishymniin. Stalinin puhdistuksissa arvioidaan kuolleen jopa 20 miljoonaa ihmistä. Silti Stalinia muisteltiin hänen kuolemansa aikaan hyvällä, kiitos valtavan propagandakoneiston. Jopa eduskunnassa lausuttiin ystävällisiä sanoja Stalinille. Venäjän nykyisestä presidentistä Vladimir Putinista on vuosien saatossa noussut jonkinlainen puolijumala. Hänet kuvataan milloin teräsmiehenä, milloin karhun ratsastajana. Kaikki kuvat, olivat ne internetin meemejä tai eivät, ovat omiaan vahvistamaan Putinin suuren johtajan kuvaa.

Propagandaa Neuvostoliitossa