Puheterapiasta voi olla apua kaiken ikäisille

Puheterapian on ajateltu perinteisesti kuuluvan lasten elämään heidän opetellessaan ärrän ja ässän sanomista. Puheterapiasta hyötyy kuitenkin myös yhä useampi aikuinen, sillä väestön vanhentuessa ihmiset työskentelevät esimerkiksi aivohalvauksesta toipumisen kanssa.

Puheterapia on siis kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä, lieventää ja lopulta poistaa kommunikointiin liittyviä häiriöitä ja tästä aiheutuvia vuorovaikutuksen ongelmia. Puhevammaiselle ihmiselle pyritään löytämään juuri hänelle sopiva kommunikointikeino ja tarvittaessa myös apuvälineitä. Puheterapiassa tehdään aina yksilöllinen terapiasuunnitelma, johon osallistuvat asiakas itse, terapeutti ja asiakkaan läheinen ihminen. Pohjana käytetään puheterapeuttista tutkimusta tai arviota.

Lasten kohdalla useimmiten kysymys yksittäisestä äänneongelmasta

Puheen kehitys viivästyy noin joka viidennellä lapsella, mutta vain noin seitsemällä prosentilla todetaan jonkinasteinen kielellinen erityisvaikeus. Tällöin kyse ei ole ainoastaan puheen viivästymisestä vaan lapsi ei välttämättä puhu ollenkaan, taivuta sanoja tai ymmärrä sanojen merkitystä. Erityisvaikeuksia yleisempää on, että lapsella on ongelmia tiettyjen äänteiden kanssa. Suomen kielessä hankalimmat äänteet lapselle tuntuvat olevan r ja s, mutta suuri osa niistä paranee ajan myötä itsestään.

Kielellisten vaikeuksien uskotaan johtuvan ympäristön ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksesta ja onkin tavallista, että saman perheen ja suvun lapsilla esiintyy saman tyyppisiä ongelmia. Suomessa puheongelmia hoidetaan tehokkaasti ja ongelmiin puututaan varhain. Yleisin tie puheterapeutin vastaanotolle kulkee neuvolan kautta, josta lapsi saa tarvittaessa lähetteen.

 

Puheterapia tarkoittaa säännöllistä treenaamista

 

Puheen ongelmia ei kuitenkaan saada korjattua vain käymällä puheterapeutin vastaanotolla, vaikka sillä hyvään alkuun pääseekin. Asioita pitää toistaa ja harjoitella myös kotona, joten myös vanhemmilta vaaditaan sitoutumista treenaamiseen. Lasta voi kannustaa puhumaan esimerkiksi siten, että iltasadun aikana vanhempi kyselee lapselta tarinan tapahtumista ja henkilöistä.

Puheen opettelu aikuisena

Satakunnan keskussairaalaan neurologi Juha-Matti Seppä kertoo, että aivohalvauspotilaat ovat yksi suuri ryhmä puheterapian potilaista. Kolmannekselle aivoinfarktin sairastaneista voi olla puheeseen liittyviä häiriöitä. Puheterapia voi hyödyttää myös mm. dementiaa, Parkinsonin tautia tai Alzheimerin tautia sairastavia henkilöitä. Joissain tutkimuksissa puheterapiasta on havaittu olevan apua jopa masennukseen.

Puheterapeutiksi valmistutaan yliopistosta

Puheterapiaa eli logopediaa voi opiskella ainoastaan yliopistossa, tällä hetkellä Oulussa, Helsingissä ja Turussa. Opintojen kesto on viisi vuotta. Niihin kuuluvat logopedian aineopintojen lisäksi pakollisia lääketieteen, psykologian, kielen, viestinnän ja fonetiikan opintoja. Lisäksi opintoihin kuuluu käytännön harjoittelua, kuten esimerkiksi päiväkotiryhmän vetämistä, yksilöterapian antamista ja loppuharjoittelu itse valitussa toimipaikassa. Logopedia sijoittuu humanistiseen tiedekuntaan ja yliopistosta valmistutaan filosofian maistereiksi, jotka sen jälkeen laillistetaan virallisiksi puheterapeuteiksi.

Logopedian aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvat mm. erilaiset häiriökurssit, kielen ja puheen kehitys, arviointikurssit ja eri terapialajeihin tutustuminen. Lääketieteen puolelta opinnoissa käydään läpi mm. neurologiaa, geriatriaa, ortodontiaa ja psykiatriaa sekä psykologian osa-alueista neuropsykologiaa ja kliinistä neurotiedettä. Lisäksi opiskellaan suomen kieltä ja viestintää eli suomen kielen rakennetta, kielitiedettä, virkamiesruotsia, englantia ja hiotaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Myös fonetiikka ja suomen kielen äänneoppi ovat tärkeässä roolissa.

Tarvetta puheterapeuteille olisi enemmänkin

Puheterapeuteista on tällä hetkellä Suomessa pulaa ja terapiaa ei pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille. Puheterapian tehoon uskotaan kuitenkin sekä lasten että aikuisten kohdalla ja tähän mennessä saadut tulokset ovat hyviä. Puheterapeuttien tarve kasvaa jatkuvasti, sillä uutena asiakasryhmänä ovat myös suomea vieraana kielenä opettelevat lapset ja aikuiset, joille moni äänne tuntuu vieraalta ja hankalalta. Monikieliset perheet tarvitsevat usein muita perheitä enemmän tukea. Toisaalta puheterapeutin on tärkeää tunnistaa, mitkä ongelmista ovat vain ongelmia uuden kielen oppimisessa ja onko monikielisellä lapsella lainkaan ongelmia esimerkiksi oman äidinkielensä kanssa.