Ristiriita Tilanteessa Kommunikointi

Parhaimmillaan hyvä väittely auttaa ristiriita tilanteessa ymmärtämään toisen ihmisen mielipidettä ja vie kohti ratkaisua. Silloin kun ilmenee ristiriita tilanne, oli se sitten parisuhteessa tai vaikkapa työympäristössä siitä avoimesti käyty kommunikointi on avain pois. Ristiriita tilanteita sattuu ja tapahtuu jatkuvasti, ne kuuluvat elämän arkeen ja niitä on turha vältellä. Sopiva tapa miten nostetaan kissa pöydälle on kuitenkin monen asian summa ja keskinäinen ymmärrys saavutetaan hyvällä kommunikaatiolla. Pattitilanteessa, josta keskustelu ei enää etene, on syytä antaa myös tilaa. Joskus keskustelu äityy väittelyksi, mutta silloinkin yhteisessä aiheessa pysyminen ja sen rakentavasti muotoiltu runko voi siltikin johtaa hyvään lopputulemaan.

Väittelyn taito

Jo kouluajoilla opetellaan tervettä ja haastavaa väittelyä. Mones ihmiset pelkäävät väittelyä ja leimaavat sen automaattisesti negatiiviseksi kommunikoinniksi. Tätä se ei kuitenkaan ole vaan hyvällä maulla ja rauhallisesti etenevä väittely voi saada vastapuolen ymmärtämään. Haastavaksi väittelyn tekee se, että jos kyseessä on täysin yksimieliset eriävät mielipiteet, niistä keskustelu ei aina onnistu ilman että kärsimättömyyden tunteita ja negatiivisia tunteita eksyy väittelyyn ja silloin voi olla hankalaa pitää oma pää kylmänä. Jos kuitenkin väittely saadaan pysymään erillisenä ilman negatiivisa hyökkääviä tuntemuksia, silloin se voi olla parempikin ratkaisu kuin tyytyä keskustelutasolle. Toisen syyttely ja haukkuminen on kaikkein pahin lähestymistapa mihin tahansa keskusteluun tai väittelyyn. Rakentavan keskustelun pohja on toisen ihmisen mielipiteiden huomioimisessa. Sanotaan, että jos keskustelua voidaan käydä pehmeästi se usein jatkuu mukavana ja päättyy pehmeästi. Kovasta, syyttelevästä tai aggressiivisesta keskustelusta ei jää kuin paha maku.

Toisen ihmisen tunteet ovat hänen omiansa, ei sinun

Repivä ja aggressiivinen keskustelu tyyli ajaa molemmat henkilöt ristiriita tilanteessa vain puolustautumaan ja silloin vastapuolet usein päätyvät miettimään vain omaa seuraavaa siirtoaan ja toisen kuunteleminen unohtuu. Kiukkua ja mielipahaa pitää myös saada ilmaista, kunhan se ei ole toisen syyttämistä. Hyvä aloitus on se, että kertoo rauhallisesti, mutta selkeästi omasta mielipahastaan tai suuttumuksesta toiselle. Kun kommentit kertovat miltä sinusta tuntuu tai miten sinä ajattelet, ei toisella vastapuolella pitäisi olla puolustusreaktiota, koska sinun tunteesi ovat sinun omia ja niihin ei toinen pysty takaisin edes argumentoimaankaan. Muista aina keskustelussa, että sinä et ole vastuussa toisen ihmisen tunteista. Tunteet ovat yksilöityjä, omia tuntemuksia. Tunteiden säännöstelyyn ja rauhallisuuteen on pyrittävä kaikissa keskustelu tilanteissa. Kiihtymisestä johtuva tunnemylläkkä voi kostautua itsellensä ja yllättävät impulsiiviset reaktiot ja fiilikset voivat johtaa siihen, että suusta tulee mitä sattuu. Jos näin on, on parempi ottaa aikaa rauhoittumiseen. Toiselle toimii kymmeneen laskeminen, toiselle hengitysharjoittelu. Keskustelukumppanille on hyvä antaa myös aikalisä jos tunnelma kiihtyy. Vain rauhallisella keskustelulla ja väittelyllä on voimaa muuttaa asioita parempaan suuntaan. Jotkut ihmiset kiihtyessään kääntyvät sisäänpäin ja sulkeutuvat. Jos toinen ihminen sulkeutuu ja toinen kiihtymyksissään taas purkaa tuntemuksiaan kahta kauheammin silloin vastapuolet eivät pääse myöskään minkäänlaiseen lopputulokseen. On siis tärkeää tunnistaa, minkälainen keskustelukumppanisi on ja keskustella myös siitä, että mihin laitetaan molemmin puolin stoppi jos kiihtymyksen tuntemuksia tulee mukaan. Oli keskustelu sitten isosta ja vaikeasta aiheesta tai pienestä asiasta mihin on helppo löytää kompromissi, on keskustelun arvo ja sen vaikutus tilanteeseen kaikenlaisessa tilanteissa valtava. Jos keskustelua ei rakenneta vaan asiat jätetään käsittelemättä, voi pienistäkin asioista kasvaa suuri puro. Ja tämän räjähtäminen isoksi on hyvin mahdollista myöhemmässä vaiheessa.

Väittelyn taito