Sähköpostit ovat valloittaneet maailman, mutta niiden keksijästä kiistellään yhä

Maailman ensimmäinen sähköposti lähetettiin jo 1970-luvun alussa. Yhdysvalloissa vuonna 1971 Ray Tomlinson toteutti Arpanet-verkossa mahdollisuuden lähettää viestejä käyttäjältä toiselle. Arpanetin sähköpostia pidetään nykyisen sähköpostin edeltäjänä. Ray Tomlisonia on pidetty yleisesti sähköpostin varhaisversion kehittäjänä, mutta asiasta on myös kiistelty.

Viime vuonna intialainen Shiva Ayydurai voitti kunnianloukkausta koskevan oikeusjutun Gawker Mediaa vastaan ja sai oikeudessa yhtiöltä 750 000 dollarin korvaukset. Oikeusjuttu koski Gawker Median julkaisemia artikkeleita, joissa Ayydurain roolia sähköpostin kehittäjänä epäiltiin. Oikeusjuttu oli pitkään jatkuneen, sähköpostin historiaa koskevan kiistan vuorenhuippu. Ayydurai on omien sanojensa mukaan keksinyt sähköpostin tekniikan vuonna 1978 ollessaan 14-vuotias. Tuolloin hän kehitti viestinvälitysohjelman New Jerseyn lääketieteelliselle yliopistolle ja vuonna 1981 hän patentoi keksintönsä tuotemerkin EMAIL alle.

Oikeusjuttu ei ole kuitenkaan muuttanut sitä, että Ray Tomlison on yhä useiden lähteiden mukaan sähköpostin ensimmäinen keksijä. Ayydurain voiton jälkeen kaksi internetiä osaltaan kehittänyttä asiantuntijaa, Dave Crocker ja John Vittal, ovat julkisesti kommentoineet, että heidän mielestään Ayydurain väitteet ovat perusteettomia eikä hänellä ole asiasta todisteita. Ayydurain mukaan Gawker Median maksamat korvaukset ovat todiste siitä, että hänen tarinansa pitää paikkansa.

Ensimmäiset sähköpostit liikkuivat yliopistojen tutkijoiden välillä

Saksassa ensimmäisen sähköpostin vastaanottaja on hyvin selvillä ja tapahtumaa muistellaan edelleen. Handelsblatt-lehti raportoi, että Saksaan saapui maan ensimmäinen sähköposti 25 vuotta sitten 3. elokuuta vuonna 1984. Vastaanottajan toimi Michael Rotert, joka työskenteli

Karlsruhen yliopiston tietokonekeskuksessa. Rotertin koneelle päätynyt sähköposti oli lähetetty Yhdysvalloista ja lähettäjänä toimi Rotertin kollega Bostonin MIT-yliopistosta. Viestin otsikkona oli ”Wilkommen in CSNET!”. Suomi liitettiin CSNETin seuraajaan NSFNETiin vuosia Saksan jälkeen, eikä kukaan ei tiedä, kuka oli Suomessa sähköpostin ensimmäinen vastaanottaja. Paavo Ahonen on kirjoittanut kirjan internetin historiasta ja teoksessaan hän toteaa, että Suomessa ei tuolloin aivan ymmärretty ensimmäisen sähköpostin merkittävyyttä. Suomi liittyi internetiin marraskuussa vuonna 1998. Verkkona toimi Suomen korkeakoulu- ja tutkimusverkko Funet. Todennäköistä on, että Suomessakin ensimmäinen sähköpostin vastaanottaja löytyy tiede- ja yliopistomaailmasta.

Suomen liittymistä NSFNETiin hidasti Yhdysvaltojen huoli

Suomen liittyminen verkkoon aiheutti huolta Yhdysvalloissa, sillä Suomen läheiset suhteet Neuvostoliittoon koettiin mahdolliseksi uhkaksi. Lopulta Suomi kuitenkin hyväksyttiin mukaan. Suomi ei kuitenkaan odotellut toimettomana Yhdysvaltojen hyväksyntää, sillä jo 1980-luvun puolivälissä suomalainen tiedeyhteisö hyödynsi kansainvälisiä verkkoyhteyksiä kilpailevan EARN-verkon (European Academic Research Network) välityksellä. EARN toimi vuodesta 1985 ja sitä sponsoroi IBM. Verkko tarjosi muun muassa kansainvälisiä sähköpostiyhteyksiä ja tiedostonsiirtoa.

Panostaminen turvallisuuteen

Nykyään sähköpostit ovat toki käytössä kaikkialla maailmassa ja niiden edut moneen muuhun viestintäkanavaan verrattuna ovat kiistattomat. Sähköpostit ovat nopeita ja vaivattomia, eikä niitä juuri koskaan katoa. Tarvittava viesti siirtyy maailman toiseen kolkkaan muutamissa sekunneissa. Edes säilytystila ei ole enää ongelma, sillä monet ilmaiset sähköpostiohjelmat tarjoavat hurjan määrän tilaa sähköposteille. Vaikka sähköpostin jälkeen markkinoille on tullut lukemattomia muitakin viestintäohjelmia, on sähköposti luotettavuudessaan ja käyttäjäystävällisyydessään edelleen kärjessä. Sähköpostit toimivat moitteettomasti niin tietokoneella kuin älylaitteillakin. Sähköposti ei myöskään vaadi toimiakseen yhtä nopeaa nettiyhteyttä kuin monet muut viestintäpalvelut.

Tällä hetkellä kehitystyö koskee ennen kaikkea sähköpostien turvallisuutta. Suurin osa sähköposteista kulkee verkossa edelleen selväkielisenä ja mikäli viestin haluaa salata, täytyy asetuksia erikseen muokata. Vaikka viesti kulkisi salattuna, näkyvät siitä silti ainakin lähettäjä ja vastaanottaja. Suuri ongelma sähköpostin käytössä on myös roskaposti, joka tukkii postilaatikot ja pahimmassa tapauksessa levittää viruksia. Ongelmaa ovat helpottaneet erilaiset suodattimet sekä kouluissa ja työpaikoilla annettu mediakasvatus.