Sosiaalisen median viestipalvelut herättävät laajan kirjon tunteita

Toisin kuin perinteisissä tekstiviesteissä tai edes sähköposteissa, useissa somen keskustelukanavissa on mahdollista nähdä, kun vastaanottaja on lukenut viestin. Kaikki suositut pikaviestipalvelut Snapchatista Messengeriin ilmoittavat käyttäjälleen jollain tavoin, että viesti on saavuttanut vastaanottajan. Tämä on vaikuttanut ihmisten viestittelykäyttäytymiseen enemmän kuin äkkiseltään tulisi arvanneeksi ja aiheuttaa toisaalta ihmisissä vahvojakin tunteita. Mahdollisuus nähdä kun viesti on luettu pitää ihmiset osaltaan koukussa esimerkiksi Facebookin Messenger-palveluun tai Whatsappiin.

Viestiin vastaamatta jättäminen satuttaa

Kaikki tietävät sen tilanteen, kun on lähettänyt toiselle henkilölle viestin ja ruudulle ilmestyy merkintä ”luettu”. WhatsAppissa saman asian ajavat kaksi sinistä väkästä. Tuijotamme ruutua, mutta vastausta. Alamme keksiä selityksiä sille, miksi vastaaminen kestää. Toinen saattaa vielä miettiä mitä vastaisi tai ehkä akku on loppunut juuri kun hän on lukenut viestin. Ehkä hän on hankalassa tilanteessa, työpalaverissa vaikka. Ei silloin voi kirjoitella puhelimella. Toinen on voinut avata viestin ja unohtaa sitten koko asian, vastaa varmaan illalla tai huomenna. Ihmiset ovat kiireisiä. Mitä kauemmin vastausta joutuu odottamaan, sitä useampia selityksiä tilanteelle keksimme. Jossain vaiheessa on tyypillistä alkaa hakea syytä myös itsestään tai uskoa, ettei ystävä enää välitä.

Entistä hankalammaksi some-viestinnän tekee se, että ihmiset suhtautuvat siihen eri tavoin. Osan mielestä Messenger-viesti vastaa kiireellisyystasoltaan tekstiviestiä tai puhelua ja siihen vastaamatta jättäminen tai vastauksen kanssa viivyttely on epäkohteliasta. Toiset taas kokevat viestittelyn Facebookissa kevyemmäksi, eivätkä välttämättä osaa ajatella, että vastaamisella olisi kiire. Kaikista mahdollisista selityksistä huolimatta, nähty viesti tuntuu viestittävän jo itsessään jotain ja aiheuttaa helposti kurjan olon. Tunteet vahvistuvat entisestään, jos viestittelyä käydään esimerkiksi ihastuksen kanssa. Ehkä toinen ei olekaan kiinnostunut? Toisaalta nähty-viestiä käytetään yleisesti ihmissuhteissa myös tietoiseen pelaamiseen. Valta on tavallaan sillä, joka pitää toista odottamassa. Tämän takia romanttisissa suhteissa nähty-viestiin latautuu paljon enemmän, kuin ensinäkemältä uskoisi.

Viestittelyyn liittyvä ahdistus koukuttaa käyttäjiä

Facebook ja WhatsApp ovat varsin tietoisia tästä ahdistuksesta ja se on yksi tärkeä syy, miksi nähty- ja luettu-viestit kuuluvat palveluihin. Tätä inhimillistä hylätyksi tulemisen tunnetta on tutkittu paljonkin ja otettu huomioon palvelun kehittämisessä. Tämä pieni toiminto nimittäin koukuttaa ihmiset tehokkaasti palvelun käyttöön. Kierre on nerokas. Näemme, että toinen on lukenut viestimme ja hän tietää, että me tiedämme. Sosiaalinen paine käskee vastaamaan mahdollisimman pian. Vastaamaton viesti kummittelee tehtävien asioiden listalla ja alun perin mukavasti viestittelystä tulee yllättävää stressiä. Tunteiden kirjo pitää meidät kuitenkin viestittelyssämme aktiivisina. Poikkeuksena muista somealustoista Tinder ei kerro käyttäjilleen, onko toinen osapuoli nähnyt viestin. Tinderissä vastaamattomuus vaikuttaisi suoralta torjunnalta ja voisi vähentää ihmisten kiinnostusta palvelun käyttämiseen.

Hiljaisuus vaikuttaa välinpitämättömyydeltä ja aivot jäävät ilman palkintoa

Ihmissuhteissa meille on tärkeää, että meistä välitetään. Viestin näkeminen, mutta siihen vastaamatta jättäminen kertoo välinpitämättömyydestä ja vaikuttaa väistämättä ihmissuhteeseen. Tilanne tuntuu hieman samalta, kuin tutun näkeminen kaupungilla mutta hänen tervehtimättä jättämisensä. Tosin kaupungilla voi vielä esittää, ettei ole nähnyt toista. Messengeriä ei enää huijatakaan. Lisäksi pikaviestipalveluissa huomiotta voi jättää läheinenkin ystävä. Sosiaalisen median käyttöön liittyviä vahvoja tunteita on tutkittu aiemminkin. Tutkimuksissa on selvinnyt mm. se, että saapuvan viestin merkkiääni tai Facebookin notifikaatio aktivoi meissä aivojemme mielihyväkeskuksen. Aivot siis reagoivat siihen, että ihminen odottaa palkintoa eli toisten huomiota. Näennäisen yksinkertaisiin asioihin saattaa liittyä siis vahvojakin tunteita ja hylätyksi kokemista, joka kannattaa muistaa seuraavalla kun päätät vastata viestiin ”sitten joskus”.