Suomella on merkittävä rooli matkapuhelinten historiassa

Viestintätekniikka on kehittynyt käsittämätöntä vauhtia ensimmäisten matkapuhelinten valmistuttua. Langattoman puhelimen keksimisestä on edetty vain muutamassa vuosikymmenessä mobiiliin internetiin ja hyvin monipuolisiin palveluihin.

Ericsson toi markkinoille ensimmäisen täysin automaattisen mobiilin puhelinjärjestelmän jo vuonna 1956. Systeemin nimi oli Mobile Telephone System A eli MTA. Puhelimen paino oli kuitenkin yli 40 kiloa, joka ymmärrettävästi oli hidaste sen suosion kasvulle. Seuraavan sukupolven puhelin, MTB, julkistettiin vuonna 1965 ja se oli huomattavasti kevyempi edeltäjäänsä kevyempi. Painoa sillä oli ainoastaan 9 kiloa, joten kyseessä oli lähes liikuteltava puhelin. Systeemi ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen ja sillä oli lopulta yhteensä 600 käyttäjää. Se suljettiin lopullisesti vuonna 1983. Seuraava yritys olikin jo julkinen matkapuhelinverkko ARP. Suomessa sen toiminta alkoi vuonna 1971. ARP-verkko tunnetaan myös nimellä nollasukupolven matkapuhelinverkko, sillä se toimi kaupallisten verkkojen edeltäjänä ja ennakoi niiden kehitystä. Vuonna 1973 Motorola toi markkinoille Suomen ensimmäisen matkapuhelimen DynaTACin. Se painoi melkein kilon.

Pohjoismaat kattava NMT-verkko otettiin käyttöön vuonna 1981. Se korvasi samalla ARP-verkon, joka jäi tuolloin historiaan. NMT-matkapuhelinverkko toimi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.  Kymmenen vuotta myöhemmin digitaalinen GSM-verkko yleistyi Suomessa ja muualla maailmassa, ja ohitti vähitellen suosiossa NMT:n. 1980-luvulta lähtien matkapuhelimet alkoivat yleistyä Suomessa huimaa vauhtia. Hiljainen kansamme oli tässäkin todellinen edelläkävijä. Samalla matkapuhelinten käyttömahdollisuudet laajenivat nopeasti tukiasemaverkon kasvaessa. Tekninen kehitys seurasi suosiota. Matkapuhelinten alkuaikoina ongelmana oli, että puhelut katkesivat helposti puhelimen siirtyessä tukiaseman alueelta toiselle. Ensimmäiset NMT-puhelimetkin olivat vielä kooltaan varsin isokokoisia. Ne olivatkin pääasiassa tarkoitettu asennettaviksi autoihin eivätkä niinkään mukana kannettaviksi.

Tekstiviestimahdollisuus ilmestyi puhelimiin 1990-luvun alussa ja vuosikymmenen aikana suurin osa maailmasta. Vuonna 1991 Suomessa avattiin maailman ensimmäinen kaupallinen GSM-verkko, jonka operaattorina toimi Radiolinja. Maailman ensimmäinen tekstiviesti puhelimesta toiseen lähetettiin vuonna 1992. GSM:n myötä puhelinten turvallisuusominaisuudet alkoivat kehittyä, puhelimet pienentyä ja yhteyksien nopeus kasvaa. Monissa maissa 2G-järjestelmät käyttivät samoja herz-taajuuksia 1G-systeemien kanssa. Tämän takia NMT-järjestelmä lopulta suljettiin, sillä tilaa tarvittiin suosiotaan kasvattavalle toisen sukupolven GSM-palvelun taajuudelle.

GSM-ajan myötä Suomenkin markkinoille saapuivat minikokoiset 100-200 gramman painoiset matkapuhelimet. Tämä oli merkittävä uudistus vanhoihin ”tiiliskiviin” nähden. Myös tekstiviestit olivat kovasti suomalaisten mieleen ja tekstarit otettiinkin Suomessa aktiiviseen käyttöön jo vuonna 1993. 2G-verkkojen myötä päästiin myös lataamaan erilaisia soittoääniä matkapuhelimiin SMS-tekstiviestien avulla. Myös mainostajat näkivät nopeasti tekstiviestien potentiaalin ja kännyköissä nähtiin ensimmäiset SMS-mainokset 1990-luvun aikana.

Vuonna 1996 Apple toi markkinoille nykyisten älypuhelinten ensiversion, Newton-kämmentietokoneen, joka kulki nimellä ”digitaalinen avustaja”. Seuraava versio, ensimmäinen älypuhelimena markkinoitu laite tuli myyntiin vasta vuonna 2001. Kyseessä oli Ericcsonin R380-malli.

Kehitystyö ei pysähtynyt hetkeksikään. Jo silloin kun toisen sukupolven matkapuhelimet vasta otettiin käyttöön, kehitettiin kulissien takana jo kolmannen sukupolven verkkoja. Kolmannen sukupolven määritelmiin kuuluivat esimerkiksi datan siirtonopeus, joka olisi vähintään 2Mbit/s sisätiloissa ja 384kbit/s ulkona. Ensimmäinen kaupallinen 3G-verkko otettiin käyttöön Japanissa vuonna 2001. Euroopassa ensimmäiset 3G-maat olivat Italia ja Iso-Britannia.

Vuoden 2007 lopulla jo 295 miljoonaa ihmistä maailmassa käyttivät kolmannen sukupolven matkapuhelimia. Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen myötä tulivat mahdollisiksi mm. reaaliaikaiset tv-lähetykset sekä matkapuhelinten avulla käytettävät interaktiiviset palvelut. Vuonna 2007 julkistettu Nokian N95 oli maailman ensimmäinen älypuhelin, jossa oli gps-navigaattori. Siinä oli myös 5 megapikselin kamera.