Viestintä Mediakasvatuksessa

Mediakasvatukseen koulussa keskitytään paljon nykymaailmassa, jolloin media ja siellä tapahtuva viestintä puhututtaa niin vanhempia kuin itse nuorisoa ja lapsiakin. Media on kaikkialla ja siihen ei voi olla oikeastaan törmäämättä vaikka yrittäisikin. Mainosmedia varsinkin syöttää ja antaa kulttuurisesti paljon mietittävää mediakasvatuksen piirissä työskenteleville. Iso kysymys onkin kuinka selittää lapselle, että mainoksissa huokuva kauneus ja kuvakäsitellyt ikilaihat kaunottaret eivät ole sitä mitä tavoitellaan? Kuinka sitä on helppo kasvattaa lasta uskomaan päin vastaista ja toteuttamaan päin vastaista kuin media syöksee julmasta tuutistansa aivan toista sanomaa. Kumpi onkaan sitten vahvempi voima, kasvatuksellinen valistus miten mainosmaailmassa elää omat norminsa ja standardinsa ja kaikkea mitä lukee ja näkee ei kannata ottaa itseensä vai sitten se suuri voimakas koneisto toisessa päässä, iso media, joka pääsee lapsen lähelle jopa joskus paremmin kun lapsien omat vanhemmat tai kouluyhteiskunta.

Media seuraa lasta paremmin kuin vanhemmat

Media seuraa älypuhelin maailmassa elävää lasta aamun ensi hetkistä ihan sinne viimeiseen hetkeen asti jolloin lapsi sulkee silmänsä. Media pysyy mukana, se ei katoa ja se tukee ja antaa informatiivista kasvatusta taas omalta osaltansa. Lapselle voi olla helpompi etsiä tunteita ja mieltä askarruttavia epävarmoja kysymyksiään ennemmin puhelimensa hakukonejättien maailmasta kuin paljastaa herkkiä kysymyksiään ammattilaisen kuuleviin korviin saati sitten omille vanhemmilleen. Siksi kysynkin kysymyksen: Missä on massamedian, uutistoimistojen, mainosmedioiden ja ylipäätään suuren koneiston, nimeltä media, vastuu ja oikeus? Pitäisikö meidän siirtää ajatuksemme ja toiveemme siihen, että tuo koneisto ei myrkyttäisi vielä kaikkein pienimpiä? Miten voisimme taistella vastaan mediaa, joka pystyy kaiken mainonnasta lähtien pistämään vielä tänäkin päivänä vapaan mielipiteen ilmaisun nimiin? Eikö langanlaihat mallit ja bikinimainokset, laihdutuslääkkeidentulviva mainonta, kymmenen vuotta nuorempien ryppymainos tähtien mitä mainos antaa olettaa ja pyykkilautavatsaisten nuorten miesten kuvien julkaisuun kukaan kiinnitä huomiota siltä kantilta, kuinka paljon tällaisen valheellisen mainonnan vaikutus näkyy jo nykynuorissa, jotka eivät ole omiin vartaloihinsa mitenkään tyytyväisiä.

Lapsen maailmankuva muokkautuu ulkoisten ärsykkeiden voimasta

Se millaisena nuori tai lapsi maailman kokee, muokkaantuu lähipiirin ihmisten, koulun, ulkoisten virikkeiden ja aistiärsykkeiden voimasta valtavasti. Jos ulkoiset virikkeet ja aistiärsykkeet sisältävät paljon kieltosanoja, negatiivisia viestejä ja valitusta, on lapsen maailman kuva helposti juurikin sen kaltainen. Taru lapsesta, joka kasvoi susien kanssa oli samanlainen. Lapsi sopeutuu ja kykenee elämään mitä ihmeellisimmissä olosuhteissa ja muokkaantuu niin henkisesti kuin todellakin fyysisestikin sen mukaan, millainen elinympäristö on. Kuvittele jos synnyt tähän maailmaan, ympärilläsi olevat tärkeimmät aikuiskontaktit eivät ole ottaneet kasvatuksellista vastuuta huolehdittavakseen ja turvaudut täysin medioiden, radion, mainoksien, lehtien, uutisten sekä television tuottamaan kuvaan kasvaessasi ilman kykyä ja oppia siitä, että tuo maailma ei ole se mitä todellisuus on, olisit varmasti erilainen. Ihmiskuvasi olisi erilainen. Minkälainen naisen pitää olla tai minkälainen mies on, olisi hyvin stereotyyppinen. Mitkä ovat elämän tärkeimmät arvot? Mediaa kauan seuranneena kokisit varmasti elämän tärkeimmiksi arvoiksi oman hyvinvoinnin ruuan ja liikunnan kautta hankittuna, kokisit politiikan olevan yksi tärkeimmistä asioista ja sen jatkuvan valtataistelun koskevan myös sinua. Et välttämättä kokisi sotia tai onnettomuuksia syvästi koskettavina vaan ihan joka päiväisenä asiana elämässäsi. Maailma olisi kovin kumma ja perin negatiivinen.

Lapsen maailmankuva muokkautuu ulkoisten ärsykkeiden voimasta

Tartutaan siis kaikki tätä pässiä sarvista kiinni ja tehdään kaikkemme, että mainosmedia ja uutislähteemme pysyisi realistisena, oikeaa maailmankuvaa jakavana informatiivisena väylänä saada faktatietoa eikä muuttuisi isoksi pahaksi jättiläiseksi joka myrkyttää lapsiemme maailmankuvan.