Työhaastattelut ovat paitsi erittäin tärkeitä tilanteita, joskus myös hyvin jännittäviä sellaisia. Jokainen haluaa varmasti antaa itsestään parhaimman mahdollisen kuvan ja valmistautua huolellisesti haastatteluun. Totta kai työkokemuksemme ja ansioluettelomme ovat asioita, jotka puhuvat vääjäämättä puolestamme, mutta myös se kuinka esiinnymme, puhumme ja ilmaisemme itseämme on tärkeää. Eräs oleellinen viestinnän ja itseilmaisumme muoto on kehonkielemme. Ja vaikka…
Me kaikki olemme yksilöitä ja käyttäydymme jokainen hieman eri tavalla. Omia käyttäytymistapojaan ei välttämättä tunnista erityisesti, jos niihin ei kiinnitä erikseen huomiota. Suurin osa eleistämme tulee automaattisesti ilman, että ehdimme edes miettiä, miksi toimimme näin tai miksi elehdimme näin. Kehonkieli on tärkeä kieli monessa tilanteessa. Kehonkieli on pieniä eleitä kuten esimerkiksi hymy tai katse. Kehonkieli…
Viittomakieli viitotaan käsin, kehon liikkeiden sekä ilmeiden avulla. Se on kieltä kuurovammaisten välillä. Maailmasta löytyy monenlaisia eri viittomakieliä, jotka vaihtelevat maakohtaisesti. Se ei ole pelkästään sanojen ja asioiden tulkintaa, vaan oma luonnollinen kielensä, mikä on myös monen ihmisen äidinkieli. Viittomakieltä käyttävät kuurovammaisten lisäksi heidän läheisensä, huonokuuloiset, tutkijat, tulkit ja kuurotyöntekijät. Suomessa viitotaan kahta eri viittomakieltä,…
”Kuunteletko edes minua?” Tämä kysymys esitetään usein, koska puhujan mielestä kuuntelija vain nyökyttele tai unelmoi. Joskus ajattelemme, että kuunteleminen tarkoittaa, että meidän on vain istuttava taaksepäin, pidettävä tuskin hereillä ja annettava puhujan sanojen pestä meidän päällemme. Kuunteleminen ymmärretään usein “passiiviseksi” toiminnaksi. Olet ehkä kuullut sanan “Meillä on kaksi korvaa, mutta vain yksi suu” – helppo…
On puheen pitämisen aika, mutta kädet vapisevat ja hikoiluttaa. Mahassa on perhosia ja pelottaa mitä suusta tulee ulos. Kuulostaako tutulta? Ei hätää, et ole ainut. Julkisen puheen pitäminen aiheuttaa ihmisissä jännitystä aivan kuten kuoleman- ja hämähäkkipelko. Tätä pelkoa voi kuitenkin helpottaa, sen kanssa voi oppia tulemaan toimeen ja siitä voi jopa päästä kokonaan eroon ahkeran…
Sanotaan että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Mutta aina se ei onnistu, vaan asioihin ja tilanteisiin voi liittyä suuri tunnelataus, ja joskus mielipiteet ja katsantokannat ovat kerta kaikkiaan liian kaukana toisistaan.
Eläminen teini-ikäisen kanssa voi olla eri perheissä hyvin erilaista. Murrosikä tulee ja näkyy ihmisessä eritavoin. On kuitenkin selvää, että jokainen terve lapsi kokee fyysisisiä sekä henkisiä muutoksia murrosiän aikana. Teiniksi ajatellaan lapsia, jotka ovat 13-19 vuotiaita.
Mikroilmeistä tunnetuimmat ovat seitsemän universaalia mikroilmettä, joita on suhteellisen helppo lähteä tulkitsemaan vaikka ei olisikaan ammattilainen.
Mikroilmeet ovat osa non-verbaalista viestintää, mikä on universaalia ja löytyy kaikista kulttuureista ja koko maailmasta. Se on siis universaali tapa viestiä.
Mikroilme on tahaton ele ja kasvon liike tai ilme, joka on kestoltaan lyhyt alle millisekunnin kestoinen. Mikroilmeitä voidaan tulkita ja vaikka ihminen yrittäisi peittää omaa signaaliansa, mikroilmeet paljastavat usein ihmisen todelliset tuntemukset ihmisen itse huomaamatta asiaa.