Tekijä: Vyta

Väittelyn taito on merkittävä muun muassa työelämässä. Neuvottelutaito ja väittelytaito on opittava ominaisuus ja siinä voi kehittyä. Toiset ihmiset ovat luonnostaan sellaisia, että he haluavat ilmaista mielipiteensä perustellusti ja esittää argumentteja.

Parhaimmillaan hyvä väittely auttaa ristiriita tilanteessa ymmärtämään toisen ihmisen mielipidettä ja vie kohti ratkaisua. Silloin kun ilmenee ristiriita tilanne, oli se sitten parisuhteessa tai vaikkapa työympäristössä siitä avoimesti käyty kommunikointi on avain pois.

Perusaistit ovat kautta aikain olleet kuuloaisti, tuntoaisti, näköaisti, makuaisti ja hajuaisti. Näiden lisäksi meillä on kuitenkin vielä monia eri aisteja, jotka ovat tieteen avulla todistettu vaikuttavan aivan yhtä paljon aivojemme aistiärsykkeisiin kuin perinteiset tunnetummat aistimme.

Oli sitten syvempi tietous henkimaailmasta tai täysin avoin kaikille ajatuksille on henkimaailman asiat ja henkioppaat monelle ihmiselle todella utooppinen ajatus. Sellainen ihminen, joka ei ole avoin asialle ja henkimaailman mahdollisuuksille voi ajatella todella torjuvasti ja negatiivisesti aiheesta.

Keskustelu ei ole helppo laji harjoitella. Suurin osa ihmisistä ei osaa täydellistä keskustelua koskaan elämänsä aikana, mutta hyvä puoli on se että sitä voi oikeastikin opetella ja oppia ihan teorian ja harjoittelun kautta.

Nouset pois bussista oman pysäkkisi kohdalla. On myöhä ja kaikkialla on pilkkopimeää. Kukaan muu ei nouse bussista kanssasi. Päätät oikaista metsän halki kulkevan valaisemattoman hiekkatien kautta. Sydämesi alkaa sykkiä kiivaammin. Aistisi terävöityvät. Tuntuu kuin kuulosi ja katseesi olisivat tarkentuneet kymmen kertaisiksi. Kuulet metsästä äänen joka muistuttaa oksan katkeamista maassa. Ennen kuin huomaatkaan olet jo lähtenyt…

Oletko koskaan ollut tilanteessa, että se mitä viestit sanallisesti ei kuulostanutkaan yhtään siltä miltä tuntuu ja viestisi menee väärään suuntaan? Ei hätää. Ehkä me kaikki olemme olleet siinä tilanteessa. Äänenpaino, omat tuntemukset ja sanat eivät aina kohtaa vaikka kuinka yrität.

Äidillä ja vastasyntyneellä vauvalla on jo raskauden ajalta oma kommunikointiyhteys ja oma erilainen, hyvinkin uniikki oma energia. Mutta vastasyntynyt lapsi ei välttämättä anna tai osaa vielä kommunikoida äidin kanssa. Kielellinen kommunikointi on opeteltava asia.

Hektisessä yhteiskunnassamme ei ole koskaan hiljaista. Kun aamulla heräät, alkaa sosiaalisen median pauhu tulemaan älypuhelimen näytöltä ulos kuin kaunan pikkulapsi televisio ruudusta. Media pyörittää kiemuroillaan sinut hereille. Se hellii kaikkia aistejasi hereille päivään.

Alitajuntamme merkitys on väheksytty. Oman alitajuntamme sekä tajunnan välinen kommunikointi mahdollistaa tunnetietoutemme kasvamisen ja auttaa meitä paremmin ymmärtämään omaa itseämme ja identiteettiämme. Kun harjoitamme alitajuntaamme tai enemminkin pyrimme luomaan paremman yhteyden alitajuntamme sekä tajuntamme kanssa, pystymme käsittelemään niin tunteitamme, tekojamme kuin vaistojamme paremmin.