Väittelyn taito on merkittävä muun muassa työelämässä. Neuvottelutaito ja väittelytaito on opittava ominaisuus ja siinä voi kehittyä. Toiset ihmiset ovat luonnostaan sellaisia, että he haluavat ilmaista mielipiteensä perustellusti ja esittää argumentteja. Toisille ihmisille ei ole luontaista perustella mielipidettään. Omien näkemyksiensä perustelu eli argumentointi on kuitenkin avain sana väittelyssä. Hyvä väittelijä osaa tunnistaa ja erotella toisen näkemyksestä epäloogisia ominaisuuksia ja vasta-argumentoida tehokkaasti ja taitavasti loogisilla selityksillä ja faktoilla. Hyvä väittelijä pystyy myös luontevasti arvostelemaan ja arvioimaan niin omaa kuin keskustelukumppaninsa toimintaa ilman kiihtymystä ja negatiivisen hyökkäys tai puolustusaseman pääsyä mukaan väittelyyn. Huonolla väittelijällä menee ensimmäisten epäloogisten argumenttiensa jälkeen usein väittely henkilökohtaiseksi tai osuu tunteisiin, niin, että looginen ajattelu supistuu ja mieli vetää helposti oman kiihtymyksensä mukaan sanalliseen ilmaisuun.

Väittely on yksi kommunikointitaito

Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa yksi tärkeimpiä kommunikointi taitoja ovat neuvottelutaito ja väittelytaito. Miten nämä eroavat toisistaan on esitetty selkeästi. Väittelyssä on tarkoitus vakuuttaa vastapuoli siitä, että sinun mielipiteesi on vahvemmin perusteltu ja parempi vaihtoehto. Eli vastapuoli on tarkoitus saada kannustamaan sinun mielipidettäsi ja jättää oma eroava mielipiteensä. Neuvottelussa on tarkoitus löytää kompromissi ja saada yksi yhtenäinen mielipide ja saavutus keskustelulle. Molempiin vaikuttaa myös ihmisen luontaiset ominaisuudet. Puhetaito, argumentoinnin tueksi hankittu tieto ja looginen ajattelukyky vaikuttaa ihmisen väittelytaitoihin.

Väittely on yksi kommunikointitaito

Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa yksi tärkeimpiä kommunikointi taitoja ovat neuvottelutaito ja väittelytaito. Miten nämä eroavat toisistaan on esitetty selkeästi. Väittelyssä on tarkoitus vakuuttaa vastapuoli siitä, että sinun mielipiteesi on vahvemmin perusteltu ja parempi vaihtoehto. Eli vastapuoli on tarkoitus saada kannustamaan sinun mielipidettäsi ja jättää oma eroava mielipiteensä. Neuvottelussa on tarkoitus löytää kompromissi ja saada yksi yhtenäinen mielipide ja saavutus keskustelulle. Molempiin vaikuttaa myös ihmisen luontaiset ominaisuudet. Puhetaito, argumentoinnin tueksi hankittu tieto ja looginen ajattelukyky vaikuttaa ihmisen väittelytaitoihin.

Väittely on ongelmanratkaisua, jossa kehitetään viestintätaitoja, ongelmanratkaisu taitoja ja loogisuutta. Väittely kehittää myös kärsivällisyyttä ja omien tunteiden hillintää. Väittelyä käytetään niin politiikassa kuin esimerkiksi työyhteisöissä ratkaisemaan suuria erimielisyyksiä. Väittelytaitoja hiotaan ja opetellaan jo kouluajoilla, mutta siihen on mahdollista myös itseopiskella esimerkiksi pienryhmässä. Väittelyä opeteltaessa koulussa siihen on monta tapaa. Voidaan esimerkiksi perustaa ryhmäväittely, jossa on ennalta päätetty argumentoinnin aihe. Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään, niin puolesta kuin vastaan oleviin. Väittelylle määrätään myös puheenjohtaja joka puolueettomasti jakaa mielipiteet ja päättää puheenvuoroista. Sen lisäksi puheenjohtajan on tarkoitus vahtia keskustelun runkoa. Vastapuolien lisäksi voidaan määrätä tuomaristo, joka tekee lopullisen päätöksen kumpi mielipide voittaa perustellessa päätöksensä suoraan väittelytilanteessa vahvoille argumenteille. Puolesta ja vastaan olevista joukkueista, puheenjohtajasta ja tuomareista ja heidän kaikkien rooleista päätetään ennen väittelyä. Mukana voi myös olla yleisö sekä toki sihteeri tai sihteerit jotka kirjoittavat argumentit ylös tuomareiden päätöksen teon tueksi.